Opetushallitus

Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet eivät ole erillisiä, vaan ne liittyvät toisiinsa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa eritellyt oppimisen alueet kuvaavat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden tavoin myöskään oppimiskokonaisuudet eivät ole toisistaan erillisiä kokonaisuuksia, vaan ne limittyvät ja yhdistyvät. Erityisesti oppimiskokonaisuudessa Kielen rikas maailma, on kuvattu tavoitteita mm. lasten kielellisten valmiuksien tukemiseen. 

Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten  

  • kielellisiä taitoja ja valmiuksia 
  • kielellisten identiteettien kehittymistä 
  • uteliaisuutta ja kiinnostusta kieliin, teksteihin ja kulttuureihin 

Kielen kehityksen tukeminen  

  • kytkeytyy lapsen monilukutaidon kehittymiseen.  
  • se on yhteydessä mm. lasten kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvään laaja-alaiseen osaamiseen 
  • kehittyvät kielelliset taidot avaavat lapsille uusia vaikuttamisen keinoja, mahdollisuuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen  

Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Sen avulla lapsi ottaa haltuun erilaisia tilanteita ja asioita sekä toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ilmaisee itseään ja hankkii tietoa.    

Kielen oppimisen kannalta on tärkeää tiedostaa, että saman ikäiset lapset voivat olla eri vaiheissa kielen kehityksen eri osa-alueilla. Kielelliset identiteetit kehittyvät, kun lapsia ohjataan ja tuetaan kielellisten taitojen ja valmiuksien keskeisillä osa-alueilla.  

Lasten kielen kehityksen keskeiset osa-alueet varhaiskasvatuksessa ovat:

  1.  vuorovaikutustaidot 
  2.  Kielen ymmärtämisen taidot 
  3.  puheen tuottamisen taidot 
  4.  kielen käyttötaidot 
  5.  kielellinen muisti ja sanavarasto 
  6.  kielitietoisuus 
  • Lähiympäristön eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuuden kehittymistä 
  • Lasten kanssa tutustutaan monipuolisesti lastenkirjallisuuteen 
  • Lapsille kerrotaan tarinoita, ja heitä kannustetaan itse keksimään niitä 
  • Lasten kertomuksia, loruja ja sanallisia viestejä dokumentoidaan 
  • Monilukutaitoa tukevassa varhaiskasvatuksessa puheen rinnalla käytetään muun muassa visuaalisia, auditiivisia ja audiovisuaalisia viestejä sekä tekstejä.   
  • Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa tiedostetaan, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla.   
  • Henkilöstön tulee tiedostaa, että he ovat lapsille kielellisiä malleja, ja kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöönsä. Henkilöstö rohkaisee lapsia käyttämään kieltä monipuolisesti. 

Palaa takaisin